Pihan pikkuväki puutarhan hoitajina
Erilaisilla alueilla viihtyvät erilaiset kasvit, mutta myös pieneliöt
ja hyönteiset, jotka taas parantavat koko alueen omavaraista elämää.
Ihmisasukkaiden lisäksi pihaa käyttävät linnut, hyönteiset, koko pikkuväki, maanalaisia unohtamatta.
Monimuotoisella myrkyttömästi hoidetulla pihalla luonnon omat
säätelymekanismit toimivat, kasveille löytyy pölyttäjät,
leppäkerttu pitää kirvakannan kurissa jne..
Jotta tämä ilmainen työvoima viihtyy ekopihalla ja hoitaa puutarhaasi,
pitää pikkuväelle tarjota suojaa, pesäpaikkoja ja ravintoa.
Monipuolinen kasvillisuus on tärkeää. Lisäksi tarjotaan pönttöjä, lahopuu- ja kivikasoja, kosteikkoa jne.
Monilajisuus on välttämätöntä sillä jokaisella on oma paikkansa.
Kirjosieppo pyydystää hyttysiä, rastas syö etanoita, leppäkertut
napostelevat kesässä jopa 6000 kirvaa, ampiainen kasvattaa toukkansa
kärpäsillä. Sammakot, siilit ja päästäiset syövät mm. etanoita. Lepakot
puolestaan syövät mm. kääriäis- ja mittariperhosia. Yhden muurahaiskeon
asukkaat voivat päivän aikana käyttää ravinnokseen 100 000 hyönteistä.
Vaskitsa syö muurahaisia. Rantakäärme syö myyriä. Kirvoja saalistavat
monet muutkin: sisiliskot, tiaiset, pääskyset, hämähäkit...
Ja maaeliöstö kierrättää kasviravinteet ja muokkaa maata.
Kun pihalla on marjakasveja ja hedelmäpuita, kannattaa istuttaa tammi,
raita, pihlaja tai pähkinäpensas, jos on sopiva paikka. Niissä asuvat
petopunkit ovat hedelmäpuupunkkien ja vihannespunkkien luontaisia
vihollisia.
Mykerökukkaisten ja sarjakukkaisten, kuten päivänkakkaran, kehäkukan,
kuminan, fenkolin ja korianterin mesi ja siitepöly houkuttelevat
kukkakärpäsiä ja harsokorentoja, joiden toukat käyttävät ravintonaan
kirvoja, kemppejä ja toukkia. Leppäkerttuja houkuttaa esim. kehäkukka,
lemmikki, tilli, persilja ja kukkivat sipulikasvit. Leppäkertut
talvehtivat syksyn lehdissä, älä siis haravoi, ainakaan liian myöhään
kun kertut ovat jo talvilevolla.
Lähteet:
Pentti Alanko - Pirkko Kahila: Luonnonmukainen puutarha. Tammi 2001
Kauri Mikkola -Hannu Tanner: Perhospuutarha. Maahenki 2001.
Riku Cajander: Luontopiha. Ympäristöystävällinen piha ja puutarha.Minerva 2010.
Riku Cajander: Puutarhan parhaat perhoskasvit. Tammi 2008.
Per Bengtson ja Maria Lewander: Luonto pihallesi. Näin saat eläimet ja kasvit viihtymään. Nemo 2007.
Riikonen, Antti: Suomalainen perennakäsikirja. Werner Söderström Oy 2003.
Jukka Rajala: Luonnonmukainen maatalous. Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli 1998.
Tarja Ollikka SML: Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja
Lars Olsen – Jakob Sunesen – Bente Vita Pedersen: Murkkuja ja mehiläisiä. Metsien pikkueläimiä. Werner Söderström Oy 2005.
Mattias Tolvanen: Villi puutarha. WSOY 2005
Mattias Tolvanen: Aistien puutarha. Multikustannus Oy 2009
Jari Särkkä, Esa H. Ukonaho: Pohjolan perennat – monivuotisten kukkien ominaisuudet ja käyttö. Laatupaino Oy 2004.
ahonalku.fi, yhteishyvä.fi/puutarhamaailma, BirdLife, ymparisto.fi
