Perhoskasveja pihalle
Paras perhospaikka on aurinkoinen ja tuulensuojainen. Erityisen tärkeä
aurinkoinen paikka on keväällä, jolloin lämpötilaerot auringossa ja
varjossa ovat suuria.
Vain osa kukista houkuttelee perhosia, ja eräät perhoset eivät välitä
kukista, vaan imeskelevät mahlaa ja pehmenneitä hedelmiä (esim.
suruvaippa). Toiset lajit, kuten nokkosperhonen, käyvät vain kukissa
kun taas amiraali ja neitoperhonen käy sekä kukissa, että mahlalla ja
hedelmillä.
Väreistä keltainen, purppuranpunainen ja siniliila tuntuvat
houkuttelevan parhaiten perhosia. Yöperhosia houkuttelevat erityisesti
valkoiset ja vaaleat kukat, jotka näkyvät hämärässä paremmin. Yöllä
tuoksuvat kasvit kuten lehdokki, illakko, varjolilja ja köynnöskuusama
ovat yöperhosille tärkeitä.
Parhaimpia perhoskukkia ovat mykerökukkaiset, huulikukkaiset,
hernekasvit ja purtojuurikasvit. Niissä on tarpeeksi sokeripitoinen
mesi ja sopiva rakenne.
Huom! Jalostus yleensä heikentää kukkien ominaisuuksia mesikasveina.
Esim. suurikukkaisuus tai kerrannaisuus ovat usein kehittyneet
mesivarastojen kustannuksella.
Maatiaislajikkeet ja jalostamattomat luonnonkasvit sisältävät enemmän mettä kuin jalostetut.
Kaikissa kukissa ei ole mettä, siitepölyn ansiosta mehiläiset ja
kimalaiset käyvät niissä, mutta perhosia ne eivät juurikaan kiinnosta.
Tällaisia ovat poimulehti, vuokot, kielot, pionit, unikot, kullero ja
tulppaanit.
Perhoset suosivat tiheitä kukkakasvustoja, koska silloin ne voivat
siirtyä kävellen kukasta toiseen ja näin säästää energiaansa.
Lentäminen vaatii sata kertaa enemmän energiaa kuin käveleminen.
Monet niittyperhoset viihtyvät korkeassa heinikossa, jätä jokin tontin
nurkka rehottamaan vapaasti. Kukkaniittyäkään ei saa niittää kokonaan
loppukesällä, sillä heinikossa on perhosten talvehtimiskoteloita.
Niittämättä jätetty alue tarjoaa suojaa myös muille hyönteisille, ja
talventörröttäjät ravintoa linnuillekin.
Ravintokasveja toukille
haapa (suruvaippa, poppelikiitäjä, silmäkiitäjä, liuskayökkönen,
isohangokas), heinät (metsänokiperhonen, tesmaperhonen,
tummahäränsilmä, keltaniittyperhonen, täpläpapurikko, piippopaksupää,
lauhahiipijä), hernekasvit (esim. apila, keltamaite, virnat:
hohtosinisiipi), herukat (herukkaperhonen, paatsamasinisiipi), hierakat
(pikkukultasiipi), humala (herukkaperhonen), isomaksaruoho (apollo),
jalava (herukkaperhonen, lehmuskiitäjä), juolukka (paatsamasinisiipi),
karhunputki ja muut sarjakukkaiset (ritariperhonen), koivu
(nastakehrääjä, suruvaippa, kevätvillaselkä, villakarvajalka,
pähkinäyökkönen, venhoyökkönen, isomaayökkönen, isosiilikäs),
korpipaatsama (sitruunaperhonen, paatsamasinisiipi), kuusamat
(kuusamakiitäjä), lehmus (lehmuskiitäjä), leppä (venhoyökkönen,
nastakehrääjä), lumimarja (kuusamakiitäjä, syreenikiitäjä), maitohorsma
(horsmakiitäjä), mansikka ( mansikkakirjosiipi), matarat
(horsmakiitäjä), mustaherukka (herukkaperhonen), nokkoset (amiraali,
herukkaperhonen, neitoperhonen, nokkosperhonen, ohdakeperhonen,
isonokkayökkönen), ohdakkeet (ohdakeperhonen), omena (helmiyökkönen),
orapaatsama (sitruunaperhonen), orvokit (keisarinviitta,
ketohopeatäplä, pursuhopeatäplä, orvokkihopeatäplä), pajut
(häiveperhonen, isomaayökkönen, liuskayökkönen, riikinkukkokehrääjä),
pensasangervot (syreenikiitäjä), pikkutakiainen (ohdakeperhonen),
poppelit (poppelikiitäjä), pähkinäpensas (pähkinäyökkönen), raita
(herukkaperhonen, suruvaippa), ristikukkaiset (esim. luhtalitukka,
illakko, kuuruoho: auroraperhonen, lanttuperhonen), ruusukasvit (esim.
omena, tuomi, pihlaja: pihlajaperhonen), sarat (metsänokiperhonen,
tesmaperhonen, tummahäränsilmä, keltaniittyperhonen), suolaheinä
(pikkukultasiipi), suoputki (ritariperhonen), syreeni (syreenikiitäjä),
tammi (tamminopsasiipi, vyökeltayökkönen, jäkälätammiyökkönen),
tuosuköynnöskuusama (horsmakiitäjä), vadelma (keisarinviitta),
valkomaksaruoho (apollo), varpukasvit (esim. puolukka, kanerva,
mustikka, karpalo: kangasperhonen, riikinkukkokehrääjä, tammikehrääjä,
isosiilikäs), voikukat (tiikerisiilikäs)
Perhoskasvit niityille
Kuivat hiekkapohjaiset niityt, kedot ja kalliot
Neidonkieli , ruusuruoho, kissankello, mäkitervakko, ketoneilikka, mäkimeirami, kangasajuruoho, keltamaite, keltamaksaruoho
Niityt ja pellot (tuoreet niityt)
Ahdekaunokki, esikot, metsäkurjenpolvi, kyläkarhiainen, pukinjuuri,
maitohorsma, pietaryrtti, ahosuolaheinä, siankärsämö, valkoailakki
Kosteat niityt ja rannat (rantaniityt)
Purtojuuri, käenkukka, rantatädyke, ojakellukka, ruttojuuri, keltaängelmä, rantakukka, puna-ailakki, rohtovirmajuuri, punalatva
Muita hyviä mesikasvilajeja
akankaalit (Ajuga), asterit (Aster), kaunokainen (Bellis perennis),
kaunokit (Centaurea), ohdakkeet (Cirsium), vuohenjuuret (Doronicum),
iisoppi (Hyssopus officinalis), ruusuruohot (Knautia), nätkelmät, mm.
tuoksuherne ( Lathyrus), esikot (Primula), salviat (Salvia), törmäkukat
(Scabiosa), virnat, mm. hiirenvirna (Vicia)
tähtiputket (Astrantia), laukkaneilikat (Armeria), härkit mm.
hopeahärkki (Cerastium), neilikat (Dianthus), piikkiputket (Eryngium),
harsokukat (Gypsophila), ikiviuhkot (Limonium), tervakot eli käenkukat
(Lychnis), kohokit (Silene), taskuruohot (Thlaspi)
Kesäkukkia: purasruoho eli kurkkuyrtti, kesäkaihonkukka, valkoreseda,
kellohunajakukka, keskipäivänkukka, koristetupakka, hilppa,
heliotrooppi, tuoksukaunokki
Toukokuussa kukkivia mesikasveja
tunturipitkäpalko (Arabis alpina) ja muut pitkäpalkolajit,
tarharistikki (Aubrieta x cultorum), vihmapensaat (Cytisus),
näsiäpensaat (Daphne), kevätvuohenjuuri (Doronicum orientale), keväällä
kukkivat esikkolajit (Primula), idänsinililja (Scilla sibirica)
Kesäkuussa kukkivia mesikasveja
ruohosipuli (Allium schoenoprasum), oranssihernepensas (Caragana
aurantiaca), keltapäivänlilja (Hemerocallis lilio-asphodelus),
kultaköynnöskuusama (Lonicera x tellmania), mirrinminttu (Nepeta x
faassenii), pihasyreeni (Syringa vulgaris), puistosyreeni (Syringa x
henryi)
Heinäkuussa kukkivia mesikasveja
keltasauramo (Anthemis tinctoria), isokaunosilmä (Coreopsis
grandiflora), punahattu (Echinacea purpurea), iisoppi (Hyssopus
officinalis), ruusuruoho (Knautia arvensis), laventeli (Lavandula
angustifolia), varjolilja (Lilium martagon), rantakukka (Lythrum
salicaria), mäkimeirami (Origanum vulgare), valkokukkainen syysleimu
(Phlox paniculata sp.), loistotädyke (Veronica austriaca)
Elokuussa kukkivia mesikasveja
sinipiikkiputki (Eryngium planum), punatähkä (Liatris spicata),
punaväriminttu (Monarda didyma), ryytisalvia (Salvia officinalis),
kaukasiantörmäkukka (Scabiosa caucasica), kanadanpiisku (Solidago
canadensis)
Syksyllä kukkivia mesikasveja
syyssyreeni (Buddleja davidii), sinipallo-ohdake (Echinops bannaticus),
purppurapunalatva (Eupatorium purpureum), syyshohdekukka (Helenium
autumnale), kallionauhus (Ligularia dentata), soihtunauhus (Ligularia x
hessei), valkoalpi (Lysimachia clethroides), syysmaksaruoho (Sedum
spectabile)
Pensaat: Pajut, raita erityisen tärkeitä keväisin, jasmikkeet,
kuusamat, pihlaja-angervo, näsiä (syrikkä, kellokuusama, aitalikusteri
ovat hyviä perhosille, mutta talvenarkoja).
Lähteet:
Pentti Alanko - Pirkko Kahila: Luonnonmukainen puutarha. Tammi 2001
Kauri Mikkola -Hannu Tanner: Perhospuutarha. Maahenki 2001.
Riku Cajander: Luontopiha. Ympäristöystävällinen piha ja puutarha.Minerva 2010.
Riku Cajander: Puutarhan parhaat perhoskasvit. Tammi 2008.
Per Bengtson ja Maria Lewander: Luonto pihallesi. Näin saat eläimet ja kasvit viihtymään. Nemo 2007.
Riikonen, Antti: Suomalainen perennakäsikirja. Werner Söderström Oy 2003.
Jukka Rajala: Luonnonmukainen maatalous. Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli 1998.
Tarja Ollikka SML: Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja
Lars Olsen – Jakob Sunesen – Bente Vita Pedersen: Murkkuja ja mehiläisiä. Metsien pikkueläimiä. Werner Söderström Oy 2005.
Mattias Tolvanen: Villi puutarha. WSOY 2005
Mattias Tolvanen: Aistien puutarha. Multikustannus Oy 2009
Jari Särkkä, Esa H. Ukonaho: Pohjolan perennat – monivuotisten kukkien ominaisuudet ja käyttö. Laatupaino Oy 2004.
ahonalku.fi, yhteishyvä.fi/puutarhamaailma, ymparisto.fi
