Wäiskin viereen taidepuisto

Teija Uitto

Taidepuisto on rakennettu ekologisesti, suurimmaksi osaksi kierrätysmateriaalista. - Portaissa on vanhaa rautapalkkia ja laatoitusta, keskelle tulee kasveja, Hannu Säilä ja Elisa Laine kertovat. (Kuvaaja: Teija Uitto)
Taidepuisto on rakennettu ekologisesti, suurimmaksi osaksi kierrätysmateriaalista. - Portaissa on vanhaa rautapalkkia ja laatoitusta, keskelle tulee kasveja, Hannu Säilä ja Elisa Laine kertovat. (Kuvaaja: Teija Uitto) - Taidepuistoon istutetaan yli sata erilaista kasvilajia, taiteilija-puutarhuri Hannu Säilä esittelee Wäinö Aaltosen museon viereistä tonttia, jolle on jo kuljetettu hiekkaa, laattaa, rautaa, kiveä, pensasta ja taimia. Elisa Laine istuttaa jalkakäytävän viereen kasvia, joka tuo mieleen rantamaisemat. Kasvi onkin rantavehnää.

Ekoluoto-niminen puistoehdotus voitti kaksi vuotta sitten Wäinö Aaltosen museon ideakilpailun, jossa haettiin luonnoksia taidepuistoksi. Rakentaminen käynnistyi viime syksynä.

- Ja nyt toukokuussa puisto valmistuu. Vaikka eihän se valmis koskaan ole, kukat, pensaat ja puut kasvavat. Tämän taidepuiston ideana on rakentaa viherkeidas, jota ei tarvitse kastella eikä lannoittaa. Luonto hoitaa itse itsensä, Säilä kertoo.

Taidepuistoon tulee erilaisia alueita: kuivaa, kosteikkoa, hulevesiallasta, rautaportaita ja laatoitusta. Kävijöitä varten on istuimena suuria kivilohkareita ja museo voi asettaa laatoille ulkoveistoksia.

Taidepuisto on mahdollisimman ekologinen. Materiaalit ovat pitkälti kierrätettyjä. Niinpä puistosta löytyy muun muassa Nousiaisten Osuuskaupan vanhoja pihalaattoja sekä rautapalkkeja, jotka ovat ruostuneet romanttisesti.

- Uusiakin laattoja on hankittu jonkin verran. Tontille piti nimittäin järjestää viisi autopaikkaa, sen verran jouduttiin suunnitelmasta tinkimään. Autoliikennettä varten tarvitaan vahvoja laattoja, Säilä sanoo.

Kasvillisuuden asiantuntijana taidepuiston suunnittelussa on ollut Elisa Laine, jonka kanssa taiteilija Hannu Säilä tekee muitakin vihertöitä. Perniössä asuva pariskunta suosii kasveja, jotka ovat katoamassa. Uuteen taidepuistoon istutetaan kaupungista kadonneita perinnekasveja, kuten esimerkiksi kissankäpälää, niittylaukkaneilikkaa ja pisamakelloa.

Puiston suunnittelijat uskovat, että kasvit houkuttelevat alueelle myös uusia eläimiä ja hyönteisiä.

- Kun olimme saaneet istutettua ensimmäisen pensaan tontille, heti paikalle lennähti punarinta, Elisa Laine kertoo ilahtuneena. Taidepuisto alkaa elää omaa elämäänsä, kuten on tarkoituskin.

- takaisin -

SEURAAVA ARTIKKELI

Vihersuunnittelulle kysyntää ...
Salonjokilaakso 10.4.2008