Y-tunnus 1971936-5



Perniönseudun lehti 11.4. 2019

Mehiläinen auttaa kukkaa ja kukka mehiläistä

Hannu Säilän ja Elisa Laine-Säilän pihalla Korvenkyläntien varrella krookukset kukkivat jo täysillä, vaikka ollaan vasta siirtymässä talvesta kevääseen. Krookukset kuuluvatkin kevään ensimmäisiin kukkijoihin. Tällä pihalla krookukset ovat kuitenkin saaneet seuraa surisevista mehiläisistä: taaempaa pihalta kun löytyy 15 mehiläispesää..

Teksti: Minna Urpo

Säilän puutarhuripari innostui mehiläistenhoidosta muutama vuosi sitten ja kävi alan kurssin. Mehiläiset tukevat myös heidän ajatustaan ekologisesta puutarhasta. Hunajaakin tulee paremmin, kun pihapiirissä on kaiken aikaa kukkivia kasveja. Samalla kasvit saavat tarpeeksi niiden kaipaamia pölyttäjiä.
– Sipulikukkia olemme istuttaneet syksyisin, keväällä ne sitten tulevat esille, krookukset ensimmäisinä, mainitsee Hannu Säilä.
– Ensimmäiset tulivat esiin jo helmikuussa tuohon talon vierustalle. Paju on sitten mehiläisten seuraava kasvi, ja sitähän meillä on tuossa tontin reunalla, jatkaa Elisa Laine-Säilä.
Mehiläiset käyvät hakemassa hunajan valmistukseen tarvitsemaansa mettä parin kilometrin etäisyydellä kodistaan. Lähistön kasveilla voi siis vaikuttaa myös hunajan laatuun.
– Kaikki hunaja on jossain määrin sekoitusta eri kasveista saaduista raaka-aineista. Mutta esimerkiksi syksyllä kanervan kukinnoista tulee tosi tahmeaa hunajaa. Rypsipellon vieressä hunajasta taas tulee vaaleaa, nopeasti kiteytyvää ja kovaa, huomauttaa Hannu Säilä.
Nyt esiin tulleet leskenlehdet sekä myöhemmin keväällä kukintonsa aloittavat voikukat eivät ole tässä perheessä "rikkaruohoja" vaan mehiläisille tärkeitä hyötykasveja.
– Jos lähistöltä löytyy eri aikaan kukkivia kasveja tarpeeksi, niin silloin mehiläispesä pystyy kasvamaan. Kevään ja alkukesän kasvit ovat erityisen tärkeitä, koska silloin saadaan poikastuotanto hyvin käyntiin. Myöhemmin kesällä kun vadelma kukkii, mehiläisiä ei välttämättä näy pihalla ollenkaan, kun ne ovat lentäneet vadelman perässä, sanoo Elisa Laine-Säilä.
Säilät aloittivat vuonna 2015 viidellä mehiläispesällä. Nyt suunnitelmissa on laajentaa edelleen pystyttämällä pesiä myös vähän kauemmas kotipihalta.
– Jos vaikka joku olisi kiinnostunut seuraamaan tätä puuhaa aluksi vierestä, niin voisimme hyvin tuoda pari pesää muuallekin ja hoitaa ne ominamme. Jos sitten oma kiinnostuskin heräisi mehiläistenhoitoon, niin kurssin kautta voisi lähteä mukaan. Alussa mekin soitettiin aika paljon kokeneemmille ja kysyttiin neuvoja, kertoo Hannu Säilä.
Aivan joka paikkaan mehiläispesiä ei kannata tuoda. Etelärinne haja-asutusalueella on yleensä hyvä, valoa pitää olla tarpeeksi.
Hunajasato vaihtelee kesästä toiseen paljon. Hannu Säilän arvion mukaan yhdestä pesästä tulee vuodessa keskimäärin 40 kiloa hunajaa. 15 pesän sato on näin jo 600 kiloa vuotta kohti. Yhdessä pesässä mehiläisiä on noin 20.000 - 80.000. Pesä pitäisi jakaa kahtia, kun alkaa tulla ahdasta. Mehiläisten hyvinvointi talviaikana on myös asia, josta voi olla vaikea selvitä ilman koulutusta.
– Tärkeää olisi hyväksyä sekin, ettei varmaan koskaan tiedä kaikkea. Mutta mehiläisten touhuja on mielenkiintoista seurata, ne ovat kiinnostavia eläimiä, innostuu Elisa Laine-Säilä.
Sen lisäksi oman pihan kasvit saa kukoistamaan, kun pölyttäjiä on tarpeeksi. Kun mehiläisten hoito tulee tutuksi, työllä on jo taloudellistakin merkitystä.
– Syksyllä viemme kerralla ison satsin hunajaa Loimaalle, siellä on Hunajayhtymän vastaanottopiste. Hunajaa myydään jonkun verran myös kotoa käsin.
Elisa Laine-Säilä pitää blogia mehiläisten ja kotipihan kasvien yhteiselosta. Hän on listannut esimerkiksi kesäkukkia, joista mehiläiset erityisesti pitävät. Yli viidenkymmenen ehdotuksen joukossa ovat mm. unikot, laventelit, korianteri ja leijonankita. Vinkkejä löytyy myös keväällä kukkivien sipulikasvien istuttamisesta syksyllä sekä leivontaohjeita hunajasta. Blogi löytyy osoitteesta https://ekopihanmehilaistarha.wordpress.com/

MITÄ NY?
Elisa Laine-Säilä ja Hannu Säilä työskentelevät yrityksensä Perniön Taimiston kautta ekologisen pihasuunnittelun parissa. Heillä on myös rekisteröity tavaramerkki EkoPiha. Hannu piirtää pihasuunnitelmia tietokoneella, Elisan roolina on enemmän sopivien kasvien valinta. Viime aikoina he ovat työskennelleet yksityishenkilöiden pihojen parissa. Kymmenen vuotta sitten he suunnittelivat Turkuun Wäinö Aaltosen museon viereen Aurajoen rantaan Ekoluodoksi nimetyn puistoalueen. 

- takaisin -