Viherympäristö-lehti 6/2008
Ekologinen
piha on osa ympäristöään
Teksti
ja kuvat: Hannu Säilä
Ilmastonmuutokseen
voi suhtautua kahdella tavalla. Toiset ovat suunnanneet taloudelliset,
henkiset ja ajankäyttövoimavaransa sopeutuakseen uuteen muuttuvaan
ilmastoon.
Toinen tapa on muuttaa elintapojaan ja käyttää resurssinsa
ilmastonmuutoksen estämiseksi ja hidastamiseksi. Puutarhurina ehdotan
pihojen ekoistamista. Se on pihojen omistajien ekoteko. Se on myös
meidän, suunnittelijoiden, kasvintuottajien ja rakentajien ammatillinen
panos ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.
Taajamissa yksityispihoista muodostuu laajoja alueita, joita hallitsee
usein kymmenet eri tahot omine mieltymyksineen ja tarpeineen. Muoti-ilmiöt
näkyvät tonteilla ja alueen ekosysteemi ja monimuotoisuus
saattaa kärsiä. Muotivirtausten mukana kulkeminen saa pahimmassa
tapauksessa aikaan monokulttuurin, joka hävittää laajoilta
alueilta muodittomia kasveja ja niiden mukana hyönteisiä,
lintuja ja pieneliöitä.
Pihan ekoistamista suunniteltaessa pitää ottaa huomioon ympäristö
ja naapuritontit, jotta koko alueen monimuotoisuutta voi lisätä.
Yhdellä tontilla on rajanaapureita yleensä kolme ja kulmanaapureita
vielä kaksi lisää. Yhteistyötä naapurien kanssa
kannattaa yrittää, mutta yksinkin voi tehdä paljon. Oman
ja naapurien samankaltaisia alueita on hyvä yhdistää
yhdeksi suuremmaksi ja yhtenäisemmäksi mikroilmastoalueeksi.
Tontit ovat usein rivissä ja selät vastakkain, ja alueille
muodostuu luonnostaan pitkiä ja yhtenäisiä tiheämmän
kasvuston alueita, ekosiltoja. Näitä suosimalla voidaan parantaa
hyönteis- ja pieneläinpopulaatioiden elinolosuhteita ja liikkumista
alueilta toisille. Laajat nurmikko- ja laatoitusalueet sekä kadut
vaikeuttavat niiden liikkumista, joten myös kortteleita yhdistäviä
ekosiltoja pitää rakentaa ja suosia.
Lisää
kaupunkiviljelyä
Maailmalla pyritään lisäämään kaupunkiviljelyä.
Esimerkkinä voisi mainita New Yorkin, jossa keskellä Manhattania
on kattopuutarha, joka tuottaa luomuvihanneksia. Ruuan tuottaminen kaupungissa
onkin monin kerroin ekologisempaa kuin tehotuotantolaitoksissa, vettä
ja maa-alaa tarvitaan vain murto-osa saman ruokakilon tuottamiseen.
Ruuan kuljetusmatkat ovat lyhyempiä, eikä jätteitä
kuljeteta kaatopaikoille vaan kompostoidaan ja kierrätetään.
Oma piha voi olla vihannes-, marja- sekä hedelmätori. Oleskelupihaa
ei tarvitse muuttaa perunamaaksi, vaan hyötykasveja voidaan käyttää
koristekasvien tavoin. Esimerkiksi mansikkaa, raparperia tai monivuotisia
yrttejä voidaan käyttää reunuskasveina siinä
missä koristeperennojakin. Pelkästään 'hyötykoristekasveilla'
saa näyttäviä istutuksia, tai niitä voidaan viljellä
muiden kasvien joukossa. Säleikköomenapuita ja marjapensaita
voidaan käyttää varjostavina ja rajaavina elementteinä
pihamaalla, mahdollisuuksia on monia. Autotallin katolla voi kasvattaa
seuraavan talven yrtit. Ylimääräinen sato kelpaa kyllä
linnuille ja hyönteisille.
Laatoitusinnostus
rasittaa viemäriverkostoja
Laajat laatoitus- ja kiveysalueet vähentävät hulevesien
imeytymistä maahan. Viemäreihin johdetut sulamis- ja sadevedet
rasittavat vedenpuhdistamoja. Etenkin syksyllä kovien rankkasateiden
aikaan pintavedet vievät mukanaan ravinteita sekä muita epäpuhtauksia
puhdistamojen ohi suoraan vesistöihin. Laatoitusalueiden pienentäminen
tekee pihasta ekologisemman. Esimerkiksi parkkipaikan laatoitusta voi
helposti pienentää käyttömukavuutta vähentämättä,
auton alla ei tarvita laatoitusta ja sen voikin hyvin korvata vaikka
kaistaleella matalaa katekasvia. Laatoitus- ja kiveysalueet myös
lämmittävät ilmastoa, kun taas viheralueet ja viherkatot
viilentävät ja hidastavat sadevesien kulkeutumista viemäreihin.
Turkuun, lasten liikennekaupungin uuteen huoltorakennukseen, on suunniteltu
viilentävä ja hulevesipäästöjä pienentävä
100 m2:n viherkatto.
Ilmainen
vesi hyötykäyttöön
Ekopihalla sade- ja sulamisvedet otetaan talteen ja ohjataan kasvien
käyttöön. Tontille rakennetaan myös hulevesien imeytysjärjestelmiä.
Uudisrakentamisessa nämä muodostuvat kustannuksiltaan kevyemmiksi
kuin hulevesien viemäröinti ja kasvien ostovesikastelu. Tehokas
maan kuivatus aiheuttaa veden epäsäännöllistä
virtaamista ojissa ja puroissa. Runsaiden sateiden tai lumien sulamisien
aikaan ojat tulvivat, ja muulloin ne taas ovat ilman vettä. Tämä
vaikeuttaa veden ja piennaralueiden käyttöä.
Kitkeminen,
kastelu ja haravointi on ekologisella pihalla historiaa
Se on suunnittelijasta kiinni näyttääkö "hoitamaton"
alue pihalla epäsiistiltä vai ei. Tiukasti muotoon rajattu
kukkaniitty on kaunis ja hoidetun oloinen. Syksyllä kasvustojen
päälle pudonneet värikkäät lehdet ja huurteiset
talventörröttäjät voivat olla hyvinkin visuaalisia
elementtejä pihalla. Samalla ne ovat ruokaa ja talvisuojia pihan
pikkuväelle, ja kasvinosat palautuvat lannoitukseksi ja katteeksi
istutuksille. Ekopiha näyttää luonnon kiertokulun.
Monilajinen ja kerroksellinen kasvillisuus luo kestäviä istutuksia,
jotka pärjäävät itsekseen. Monimuotoisessa pihassa
viihtyvät hyönteiset, linnut ja eläimet sekä ihmiset.
Keväällä on mukavaa lämmitellä kuivalla kedolla
ja helteellä vilvoitella varjoisalla kosteikolla. Monimuotoisuus
myös vakauttaa ympäristöään erilaisten tuhojen
kohdatessa ja alue toipuu niistä nopeammin. Monimuotoisuus luo
tasapainon 'tuholaisten' ja näiden luontaisten vihollisten välille.
Enemmän
mielikuvitusta, vähemmän tuontikasveja
Maanparannusaineita ei tarvita, kun kasvialueita ja kasveja suunniteltaessa
otetaan huomioon alueen luontaiset olosuhteet. Oleva kasvillisuus hyödynnetään,
ja lisäksi käytetään vain kestäviä luonnon-
ja perinnelajeja, jotka pärjäävät ilman jatkuvaa
kastelua ja lannoitusta ym. hoitoa. Orgaaniset katteet ja maanpeitekasvit
tekevät pihasta helppohoitoisen. Kasvialueet suunnitellaan siten,
että "rikkaruohot" kuuluvat kokonaisuuteen ja sukkessiolle
jää tilaa pihan yhtenä arkkitehtina.
Ruohonleikkurien
polttoaineenkäytön hyötysuhde on maailman huonoimpia
Ekoistamisessa nurmikkoalueet poistetaan tai pienennetään
niin ettei koneellista leikkuuta tarvita. Ilmansaasteet vähenevät,
samoin melusaasteet. Nurmikkoalue on liian usein mielikuvituksen tyhjän
aukon täytemateriaali ilman funktiota. Mieluiten matalakasvustoinen
alue tehdään matalakasvuisista kasveista. Tallaamista ja oleskelua
kestäviä kasveja löytyy ja usein niitä ilmaantuu
itsestään. Hiekkakerroksen lisääminen kasvualustaan
auttaa, näin syntyy ekologinen ruohikko jota ei tarvitse leikata.
Tatar- ja hanhikkikasveja kylvämällä tai istuttamalla
voi nopeuttaa prosessia. Vanhan ravinteikkaan nurmikon poistaminen onnistuu
parhaiten siirtämällä koko kasvusto juurineen kompostoitumaan
ja odottamaan uusiokäyttöä vaikkapa hyötymaalla.
Ekologisen
pihan omistajan ei tarvitse olla hippi
Pihan visuaalinen ilme voi olla teknomodernista siirappiromanttiseen.
Ilmettä voi luoda monilla eri tavoilla, jotka ovat ekologisesti
hyviä ratkaisuja. Piha voi olla teemapuutarha, joka on suunniteltu
houkuttelemaan perhosia tai lintuja. Se voi olla ekoharrastus, jota
kilpavarustellaan naapurin kanssa pienimmän ekologisen jalanjäljen
saavuttamiseksi..
Kierrätystä kannattaa suosia. Romukaupasta löytää
esineitä, joista käyttötarkoitusta muuttamalla saa persoonallisia
elementtejä pihan piristeeksi. Lintujen kylpyastioita ei tarvitse
tuoda Kiinasta asti.
Materiaalit
läheltä
Pihan rakentamisessa suositaan lähellä tuotettuja ympäristöystävällisiä
materiaaleja. Kasvit pitää olla tuotettu mahdollisimman lähellä,
mikä kahdella tavalla lisää ekopisteitä: Kasvit
ovat geeniperimältään kestävämpiä ja tuonnin
sekä kuljetusten aiheuttamat ympäristövahingon pienenevät.
Rakentamisen yhteydessä ylijäämämassat hyödynnetään
tontilla, niistä tehdään kumpuja ja notkoja, joita voi
hyödyntää monimuotoista pihaa toteutettaessa.
Ilmastonmuutosta hidastava piha on lisäksi taloudellinen ja helppohoitoinen
ja siellä viihtyvät myös linnut, perhoset sekä muu
pikkuväki.
Artikkelin
kuvatekstit:
1
Hollantilaista kirkkoa pehmentävät ja viilentävät
kasvit.
2
Huurrekukkia a`la Piet Oudolf, Enköping.
3
Ei nurmikkoa ole pakko leikata, mallipiha Hollanti
- takaisin
-
SEURAAVA ARTIKKELI
Aita
suojaa katseilta ja tuulelta ...
Salon
Seudun Sanomat 29.4.2008