Viherympäristö-lehti 6/2008

Ekologinen piha on osa ympäristöään

Teksti ja kuvat: Hannu Säilä

Ilmastonmuutokseen voi suhtautua kahdella tavalla. Toiset ovat suunnanneet taloudelliset, henkiset ja ajankäyttövoimavaransa sopeutuakseen uuteen muuttuvaan ilmastoon.
Toinen tapa on muuttaa elintapojaan ja käyttää resurssinsa ilmastonmuutoksen estämiseksi ja hidastamiseksi. Puutarhurina ehdotan pihojen ekoistamista. Se on pihojen omistajien ekoteko. Se on myös meidän, suunnittelijoiden, kasvintuottajien ja rakentajien ammatillinen panos ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Taajamissa yksityispihoista muodostuu laajoja alueita, joita hallitsee usein kymmenet eri tahot omine mieltymyksineen ja tarpeineen. Muoti-ilmiöt näkyvät tonteilla ja alueen ekosysteemi ja monimuotoisuus saattaa kärsiä. Muotivirtausten mukana kulkeminen saa pahimmassa tapauksessa aikaan monokulttuurin, joka hävittää laajoilta alueilta muodittomia kasveja ja niiden mukana hyönteisiä, lintuja ja pieneliöitä.
Pihan ekoistamista suunniteltaessa pitää ottaa huomioon ympäristö ja naapuritontit, jotta koko alueen monimuotoisuutta voi lisätä. Yhdellä tontilla on rajanaapureita yleensä kolme ja kulmanaapureita vielä kaksi lisää. Yhteistyötä naapurien kanssa kannattaa yrittää, mutta yksinkin voi tehdä paljon. Oman ja naapurien samankaltaisia alueita on hyvä yhdistää yhdeksi suuremmaksi ja yhtenäisemmäksi mikroilmastoalueeksi. Tontit ovat usein rivissä ja selät vastakkain, ja alueille muodostuu luonnostaan pitkiä ja yhtenäisiä tiheämmän kasvuston alueita, ekosiltoja. Näitä suosimalla voidaan parantaa hyönteis- ja pieneläinpopulaatioiden elinolosuhteita ja liikkumista alueilta toisille. Laajat nurmikko- ja laatoitusalueet sekä kadut vaikeuttavat niiden liikkumista, joten myös kortteleita yhdistäviä ekosiltoja pitää rakentaa ja suosia.

Lisää kaupunkiviljelyä

Maailmalla pyritään lisäämään kaupunkiviljelyä. Esimerkkinä voisi mainita New Yorkin, jossa keskellä Manhattania on kattopuutarha, joka tuottaa luomuvihanneksia. Ruuan tuottaminen kaupungissa onkin monin kerroin ekologisempaa kuin tehotuotantolaitoksissa, vettä ja maa-alaa tarvitaan vain murto-osa saman ruokakilon tuottamiseen. Ruuan kuljetusmatkat ovat lyhyempiä, eikä jätteitä kuljeteta kaatopaikoille vaan kompostoidaan ja kierrätetään.
Oma piha voi olla vihannes-, marja- sekä hedelmätori. Oleskelupihaa ei tarvitse muuttaa perunamaaksi, vaan hyötykasveja voidaan käyttää koristekasvien tavoin. Esimerkiksi mansikkaa, raparperia tai monivuotisia yrttejä voidaan käyttää reunuskasveina siinä missä koristeperennojakin. Pelkästään 'hyötykoristekasveilla' saa näyttäviä istutuksia, tai niitä voidaan viljellä muiden kasvien joukossa. Säleikköomenapuita ja marjapensaita voidaan käyttää varjostavina ja rajaavina elementteinä pihamaalla, mahdollisuuksia on monia. Autotallin katolla voi kasvattaa seuraavan talven yrtit. Ylimääräinen sato kelpaa kyllä linnuille ja hyönteisille.

Laatoitusinnostus rasittaa viemäriverkostoja

Laajat laatoitus- ja kiveysalueet vähentävät hulevesien imeytymistä maahan. Viemäreihin johdetut sulamis- ja sadevedet rasittavat vedenpuhdistamoja. Etenkin syksyllä kovien rankkasateiden aikaan pintavedet vievät mukanaan ravinteita sekä muita epäpuhtauksia puhdistamojen ohi suoraan vesistöihin. Laatoitusalueiden pienentäminen tekee pihasta ekologisemman. Esimerkiksi parkkipaikan laatoitusta voi helposti pienentää käyttömukavuutta vähentämättä, auton alla ei tarvita laatoitusta ja sen voikin hyvin korvata vaikka kaistaleella matalaa katekasvia. Laatoitus- ja kiveysalueet myös lämmittävät ilmastoa, kun taas viheralueet ja viherkatot viilentävät ja hidastavat sadevesien kulkeutumista viemäreihin. Turkuun, lasten liikennekaupungin uuteen huoltorakennukseen, on suunniteltu viilentävä ja hulevesipäästöjä pienentävä 100 m2:n viherkatto.

Ilmainen vesi hyötykäyttöön

Ekopihalla sade- ja sulamisvedet otetaan talteen ja ohjataan kasvien käyttöön. Tontille rakennetaan myös hulevesien imeytysjärjestelmiä. Uudisrakentamisessa nämä muodostuvat kustannuksiltaan kevyemmiksi kuin hulevesien viemäröinti ja kasvien ostovesikastelu. Tehokas maan kuivatus aiheuttaa veden epäsäännöllistä virtaamista ojissa ja puroissa. Runsaiden sateiden tai lumien sulamisien aikaan ojat tulvivat, ja muulloin ne taas ovat ilman vettä. Tämä vaikeuttaa veden ja piennaralueiden käyttöä.

Kitkeminen, kastelu ja haravointi on ekologisella pihalla historiaa

Se on suunnittelijasta kiinni näyttääkö "hoitamaton" alue pihalla epäsiistiltä vai ei. Tiukasti muotoon rajattu kukkaniitty on kaunis ja hoidetun oloinen. Syksyllä kasvustojen päälle pudonneet värikkäät lehdet ja huurteiset talventörröttäjät voivat olla hyvinkin visuaalisia elementtejä pihalla. Samalla ne ovat ruokaa ja talvisuojia pihan pikkuväelle, ja kasvinosat palautuvat lannoitukseksi ja katteeksi istutuksille. Ekopiha näyttää luonnon kiertokulun.
Monilajinen ja kerroksellinen kasvillisuus luo kestäviä istutuksia, jotka pärjäävät itsekseen. Monimuotoisessa pihassa viihtyvät hyönteiset, linnut ja eläimet sekä ihmiset. Keväällä on mukavaa lämmitellä kuivalla kedolla ja helteellä vilvoitella varjoisalla kosteikolla. Monimuotoisuus myös vakauttaa ympäristöään erilaisten tuhojen kohdatessa ja alue toipuu niistä nopeammin. Monimuotoisuus luo tasapainon 'tuholaisten' ja näiden luontaisten vihollisten välille.

Enemmän mielikuvitusta, vähemmän tuontikasveja

Maanparannusaineita ei tarvita, kun kasvialueita ja kasveja suunniteltaessa otetaan huomioon alueen luontaiset olosuhteet. Oleva kasvillisuus hyödynnetään, ja lisäksi käytetään vain kestäviä luonnon- ja perinnelajeja, jotka pärjäävät ilman jatkuvaa kastelua ja lannoitusta ym. hoitoa. Orgaaniset katteet ja maanpeitekasvit tekevät pihasta helppohoitoisen. Kasvialueet suunnitellaan siten, että "rikkaruohot" kuuluvat kokonaisuuteen ja sukkessiolle jää tilaa pihan yhtenä arkkitehtina.

Ruohonleikkurien polttoaineenkäytön hyötysuhde on maailman huonoimpia

Ekoistamisessa nurmikkoalueet poistetaan tai pienennetään niin ettei koneellista leikkuuta tarvita. Ilmansaasteet vähenevät, samoin melusaasteet. Nurmikkoalue on liian usein mielikuvituksen tyhjän aukon täytemateriaali ilman funktiota. Mieluiten matalakasvustoinen alue tehdään matalakasvuisista kasveista. Tallaamista ja oleskelua kestäviä kasveja löytyy ja usein niitä ilmaantuu itsestään. Hiekkakerroksen lisääminen kasvualustaan auttaa, näin syntyy ekologinen ruohikko jota ei tarvitse leikata. Tatar- ja hanhikkikasveja kylvämällä tai istuttamalla voi nopeuttaa prosessia. Vanhan ravinteikkaan nurmikon poistaminen onnistuu parhaiten siirtämällä koko kasvusto juurineen kompostoitumaan ja odottamaan uusiokäyttöä vaikkapa hyötymaalla.

Ekologisen pihan omistajan ei tarvitse olla hippi

Pihan visuaalinen ilme voi olla teknomodernista siirappiromanttiseen. Ilmettä voi luoda monilla eri tavoilla, jotka ovat ekologisesti hyviä ratkaisuja. Piha voi olla teemapuutarha, joka on suunniteltu houkuttelemaan perhosia tai lintuja. Se voi olla ekoharrastus, jota kilpavarustellaan naapurin kanssa pienimmän ekologisen jalanjäljen saavuttamiseksi..
Kierrätystä kannattaa suosia. Romukaupasta löytää esineitä, joista käyttötarkoitusta muuttamalla saa persoonallisia elementtejä pihan piristeeksi. Lintujen kylpyastioita ei tarvitse tuoda Kiinasta asti.

Materiaalit läheltä

Pihan rakentamisessa suositaan lähellä tuotettuja ympäristöystävällisiä materiaaleja. Kasvit pitää olla tuotettu mahdollisimman lähellä, mikä kahdella tavalla lisää ekopisteitä: Kasvit ovat geeniperimältään kestävämpiä ja tuonnin sekä kuljetusten aiheuttamat ympäristövahingon pienenevät. Rakentamisen yhteydessä ylijäämämassat hyödynnetään tontilla, niistä tehdään kumpuja ja notkoja, joita voi hyödyntää monimuotoista pihaa toteutettaessa.
Ilmastonmuutosta hidastava piha on lisäksi taloudellinen ja helppohoitoinen ja siellä viihtyvät myös linnut, perhoset sekä muu pikkuväki.

Artikkelin kuvatekstit:
1 Hollantilaista kirkkoa pehmentävät ja viilentävät kasvit.
2 Huurrekukkia a`la Piet Oudolf, Enköping.
3 Ei nurmikkoa ole pakko leikata, mallipiha Hollanti


- takaisin -


SEURAAVA ARTIKKELI

Aita suojaa katseilta ja tuulelta ...
Salon Seudun Sanomat 29.4.2008